8.4.2009

Miksi muutos?

Haluan kiittää saamastani lämpimästä vastaanotosta 1.4.2009, jolloin aloitin työni Aalto-yliopiston rehtorina. Toivon, että yhteistyömme sujuu jatkossakin samanlaisessa rakentavassa hengessä.

Ajatusten vaihto on onnistuneen ihmisten välisen kanssakäynnin edellytys. Emme voi toimia yhdessä ellemme ymmärrä toistemme motivaatiota, kokemusta ja unelmia. Rehtorina olen luvannut kuunnella ja ottaa huomioon yliopiston eri henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden mielipiteitä. Jotta tämä vuoropuhelu saisi nopeasti konkreettisen muodon, aloitan nyt kuukausittain ilmestyvän rehtorin blogin. Aiheet kirjoituksiini aion poimia lähettämästänne palautteesta sekä muista ajankohtaisista yliopistoamme koskevista tapahtumista.

Aalto-yliopiston perustaminen on rohkea hanke ja suuri muutos suomalaisessa yliopistomaailmassa. Miksi tähän lähdettiin? Maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti ja luo sekä paineita että mahdollisuuksia yhteiskunnan rakenteiden muuttamiselle.
Eurooppalaisten korkeakoulutusjärjestelmien uudistaminen tähtää tiiviimpään kansainväliseen yhteistyöhön ja osaamisen joustavampaan liikkumiseen. Nuorten osuus omassa väestössämme pienenee kun taas esimerkiksi Aasiassa tilanne on päinvastainen. Ikääntyvä väestömme tarvitsee uudenlaista palvelutoimintaa.

Perinteinen tuotantoteollisuutemme on vaikeuksissa ja siirtää toimintaansa pois Suomesta. Sen tilalle tarvitaan uudenlaiseen osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa joka tarjoaa uusia työpaikkoja nyt menetettyjen tilalle.

Kansallisten osaamistarpeiden tyydyttäminen edellyttää tänä päivänä huipputason perustutkimukseen perustuvaa innovaatiotoimintaa, erilaisten alojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja monikansallista otetta. Ilmastonmuutos ja yhä lisääntyvä jäteongelma vaativat kestävää kehitystä yhteiseksi päämääräksemme.

Uudistumisen tarve ei siis lähde siitä että aikaisemmin olisimme epäonnistuneet tehtävässämme. Kaikki Aalto-yliopiston muodostavat korkeakoulut ovat omien alojensa kansainvälisesti tunnustettuja toimijoita. Käsillä oleva muutos on mahdollisuus vastata edellä esittämiini haasteisiin.

Monialaisuuden ja alojen välisen yhteistyön on huomattu herättävän aivan uusia ideoita ja piristävän innovaatiotoimintaa. On rikastavaa ja innostavaa tehdä työtä aivan toisen alan osaajien kanssa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Erilaisten ajatustapojen kohdatessa syntyy yllätyksiä ja yllätyksistä uusia oivalluksia.

Myös omassa tutkimustyössäni tieteen, taiteen ja liiketoiminnan näkökulmien yhdistäminen on osoittautunut erittäin hedelmälliseksi. Kenenkään itseisarvoa vähentämättä, toinen toistaan täydentäen ja innostaen voidaan kehittää aivan uudenlaista osaamista. Ammattitaitoinen ja myös osaltaan uudistuksiin valmis hallintohenkilökunta on avainasemassa pyrkiessämme uusiin ulottuvuuksiin.

Yliopistot ovat sivistyksen kehto ja edistyksen moottori, meidän on oltava vastuullisen yhteiskuntakehityksen edelläkävijöitä. Hyvä elämä olkoon meidän tavoitteemme, sen määrittelemiseksi tarvitsemme rakentavaa arvokeskustelua yliopiston sisällä.

3 kommenttia:

  1. Kesän jälkeen yksi käsiteltävistä teemoista voisi olla Design for All ja saavutettavuus sekä esteetön opiskelu. ESOK-hankkeeseen kannattaa jokaisen aaltolaisen tutustua.

    VastaaPoista
  2. Toivoisin mieluusti hieman tiheämpää blogin päivitystä ja aiheista, jotka eivät ole ihan aina niin painavia tai merkityksellisiä. Tätä kautta opiskelijat saisivat oikeasti käsitystä siitä, millainen rehtori heillä on.

    Wanhojen yliopistojen aikana tämä on ollut ongelma: opiskelijat ovat kokeneet, ettei heillä ole minkäänlaista hajua rehtorin persoonasta.

    VastaaPoista
  3. Aalto-yliopiston teknillisellä puolella on kunniakas historia tietoliikenteen kehittäjänä. Alueella toimi tehokas paikallisverkko jo 1980-luvulta alkaen ja viime aikoina on käytössä ollut myös laadukas langaton verkko (Aalto).

    Suutarin lapsilla ei kuitenkaan ole kenkiä. Jos opiskelevat tutkijat tarvitsevat työssään liikkuvuutta, he joutuvat käytännössä ostamaan työtietokoneensa omilla rahoillaan. Vallitseva käytäntö on, että työtietokoneet ovat pöytätietokoneita. Tämä ei mahdollista tehokasta yhteistyötä ihmisten välillä, elleivät heidän työpisteensä satu sijaitsemaan samassa huoneessa. Kokouksiin tai työkaverin huoneeseen otetaan mukaan muistivihko tms.

    Varsinkin yhdistettäessä yliopistoja uudeksi Aalto-yliopistoksi olisi tärkeää mahdollistaa myös tutkijoiden liikkuminen työtä tehdessään.

    Iiro Jantunen
    tutkija/jatko-opiskelija
    Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos

    VastaaPoista