Pian se alkaa

Aalto-yliopiston avajaiset lähestyvät. Olemme pian valmiina avaamaan uuden yliopiston. Kirjoitan tässä vuoden viimeisessä blogissa koosteen uuden yliopistomme kuulumisista.

Aalto-yliopiston valmistelua on tehty kesästä 2008 alkaen. Valmistelusta vastaaviin muutosryhmiin on osallistunut liki 500 henkilöä kolmesta korkeakoulustamme ja näiden sidosryhmistä. Kun alkukesästä perehdyin valmistelun aikana syntyneeseen materiaaliin, totesin että valmistelua on ryhmissä tehty perusteellisesti ja kunnianhimoisesti Aallon ideologian mukaisesti. Aineisto antoi minulle kuvan sitoutuneesta, innostuneesta ja muutokseen halukkaasta yhteisöstä, joka näkee muutoksen suurena mahdollisuutena. Muutosryhmien loppuraportit olivat pohjana Aallon ensimmäiselle strategialuonnokselle, joka toimitettiin opetusministeriölle elokuun lopulla.

Konkreettiset avaukset

Vaikka Aalto-yliopisto aloittaa ensi vuoden alusta, konkreettisia avauksia on jo useita. Aallon yhteiset osaamisen työpajat, Factoryt, ovat toimineet jo yli vuoden verran. Ensimmäinen yhteinen tutkimusohjelmamme AivoAalto käynnistyi viime keväänä ja yliopiston tutkimuksen arviointi RAE valmistui syksyllä. Useita uusia yhteisiä Aalto-kursseja käynnistyy tämän ja ensi lukukauden aikana, ja lukuisille kursseille on lisätty aloituspaikkoja opiskelijoiden liikkuvuuden lisäämiseksi Aallon korkeakoulujen välillä. Korkeakoulujen strategiatyön ja viestinnän helpottamiseksi olemme käynnistäneet yhteisen johtamisfoorumin, Aalto Leaders Dialoguen. Aalto Leaders Dialoguen tapaamisissa on keskusteltu Aallon tavoitteista, johtamisjärjestelmistä ja suunnitelmien toimenpanosta.

Uudistuksista huomattavin on Tenure Track –urajärjestelmä, jonka toteutus aloitetaan ensi vuonna. Muita vuoden 2010 uusia avauksia ovat kolmivuotiset RAE-bonukset tutkimuksen arvioinnissa hyvin menestyneille yksiköille, investoinnit IT – sekä opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuuriin ja vähintään yhden monitieteisen teeman käynnistys.

Strategian tilanne

Syksyllä aloittaneet vararehtorit, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja ja kehitysjohtaja ovat jatkaneet strategiatyötä niiden kommenttien pohjalta, joita olemme saaneet opiskelijoilta, työntekijäjärjestöiltä ja korkeakouluilta. Strategia menee hallituksen päätettäväksi 18.12, jonka jälkeen alkaa toteutuksen suunnittelu. Strategian toimeenpanosuunnitelmassa määritellään tarkemmin osatavoitteita ja näiden saavuttamiseen allokoitavia resursseja, keväällä on aika korkeakoulujen strategisten toimintasuunnitelmien teolle. Ensi vuoden budjetti rakentuu vielä paljolti tämän vuoden pohjalle. Korkeakoulukohtaisiin tutkimuksen kärkihankkeisiin ja koulujen muihin strategisiin hankkeisiin päästään ottamaan kantaa korkeakoulujen strategisten toimintasuunnitelmien valmistuttua ensi keväänä.

Palveluorganisaatiosta ja rekrytoinneista

Seuraava suuri ponnistus on palvelutoimintojen organisointi ja siihen liittyvät rekrytoinnit. Jatkossa kaikki tutkimukseen ja opetukseen liittyvät palvelut raportoivat suoraan joko vararehtoreille tai rehtorille. Tavoitteena on kevyt keskushallinto, joka keskittyy palveluiden yhtenäisen laadun varmistamiseen sekä matriisimainen organisaatio, jossa palvelut toteutetaan laitostasolla tai erillisissä palvelukeskuksissa. Vararehtoreiden sekä kehitysjohtajan, talousjohtajan ja henkilöstöjohtajan välittömien alaisten tehtävät ovat yhteisön sisällä haettavana ja hakijoiden haastattelu on meneillään. Yliopistotason tehtävistä ovat edelleen haussa viestintäjohtajan ja IT-johtajan tehtävät, joissa käytämme apuna rekrytointikonsultteja. Yliopistotason rekrytointien jälkeen valittujen henkilöiden tehtävänä on omien alueidensa palveluorganisaation rakentaminen yhdessä esimiestensä kanssa.

Aallon palveluiden ja hallinnon järjestämisessä lähtökohtana ovat akateemisen toiminnan tarpeet ja tavoitteet. Joulu-tammikuussa valittavien ja palveluprosesseista vastaavien johtajien tehtävänä on käydä kiinteää dialogia akateemisen yhteisön edustajien kanssa, jotta uusi palveluorganisaatio parhaalla mahdollisella tavalla tukisi tavoitettamme kehittyä yhdeksi maailman merkittävimmistä tutkimusyliopistoista omilla toimialueillamme. Ensi keväänä muut korkeakoulujen palvelutehtävissä jo toimivat henkilöt sijoitetaan uuteen organisaatioon. Henkilöstön kokonaismäärän supistamista tai organisaation kasvattamista ei ole suunnitteilla, sen sijaan tehtävänkuva ja toimipaikka saattavat muutoksen yhteydessä vaihtua. Pyrimme hallittuun muutokseen joka kaikilla tasoilla koettaisiin parannuksena, siirtojen yhteydessä tarjoamme aina uuteen tehtävään tarvittavan täydennyskoulutuksen.

Toivotan rauhallista joulua kaikille!

Matkamuistoja Soulista ja Kiotosta

Viime kuussa osallistuin kahteen kansainväliseen vaikuttajafoorumiin, International Presidential Forumiin Soulissa ja Science and Technology in Society Forumiin Kiotossa. Molemmissa pääaiheina olivat kestävä kehitys ja ilmastonmuutos, lama ja siitä selviäminen sekä innovaatiojärjestelmien kehittäminen.

Soulissa todettiin, että yliopistot eri maissa selviävät lamasta eri tavoin. Yhdysvalloissa koko koulutusjärjestelmän rahoituspohja on vaikeuksissa: yliopistojen oman pääoman tuotot ovat romahtaneet, osavaltiot säästävät julkisissa menoissa ja lukukausimaksutulot pienenevät opiskelijoiden taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Tässä tilanteessa voi olla ylpeä siitä, että Suomi satsaa lamasta huolimatta koulutukseen ja tutkimukseen turvatakseen laman jälkeisen tulevaisuutensa.

Kiotossa keskusteltiin maiden ja alueiden eriarvoisuudesta, kun kestävän kehityksen mittareina ovat elintarviketuotanto, vesi ja energia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä koulutuksen ja teknologian roolia pidettiin tärkeänä. Yritysmaailman ja hallitusten yhteistyötä tarjottiin ratkaisuksi sosiaalisten ongelmien ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Useissa puheenvuoroissa vedottiin yhteisvastuuseen. Meillä on vain yksi maapallo.

Koulutusjärjestelmien yhteisenä haasteena on korkeatasoiseen tutkimuksen ja opetuksen takaaminen kaikilla tasoilla. Lisäksi konferenssien puheenvuoroissa kannettiin huolta opiskelijoiden kiinnostuksesta teknis-tieteellisille aloille sekä riittävän opiskelijamäärän turvaamisesta vasta muodostumassa oleville tulevaisuuden työaloille. Tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä korostettiin laajalti. Eräässä puheenvuorossa jopa esitettiin tutkimuksen olevan arvokasta vain korkeatasoisen opetustarjonnan takaamiseksi.

Innovaatiojärjestelmien kehittäminen on edelleen haasteellista. Yhtään patenttiratkaisua ei ollut näkyvissä. Kokouksissa mietittiin, kenen vastuulla on yliopistojen osaamisen saattaminen yhteiskunnan käyttöön. Onko teollisuudella ja yhteiskunnalla riittävästi osaamista uuden tiedon ostajana? Pitääkö yliopistojen keskittyä keksintöoikeuksien omistamiseen vai edesauttaa keksintöjen hyödyntämistä?

Myös yliopistoissa tehtävän perustutkimuksen pitkää aikajännettä pohdittiin. Ratkaisevan havainnon ja siihen perustuvan innovaation välinen aikajana voi olla 100 vuotta. Tämä huomio ehkä parhaiten havainnollistaa yliopistojen roolia nimenomaan uuden tiedon tuottajana. Tiedon hyödyntäminen puolestaan edellyttää monen eri toimijan pitkäjänteistä yhteistyötä.

Täällä Aallossa olemme aloittaneet akateemiseen maailmaan soveltuvan johtamisjärjestelmän pohtimisen satapäisen yliopistoamme eri tasoilla johtavan joukon voimin. Aalto Leadership –ohjelmasta kuulet lisää vielä myöhemmin!

Henkilöstön siirtymisestä

Vastaan yhteen spontaanisti esiin tulleeseen tärkeään asiaan.

On kysytty, miksi kaikkea henkilöstöä ei suoraan sijoiteta Aallon uusille urajärjestelmille jo tämän vuoden puolella, kuten vakinaisten professorien kohdalla tehdään.

Ymmärrän tilanteen, mutta on todella tärkeää, että ehdimme paneutua kunnolla jokaisen siirrettävän henkilön työtilanteeseen. Tämä edellyttää henkilökohtaisia kehityskeskusteluja esimiehen kanssa. Jotta esimiehet olisivat ajan tasalla uuden urajärjestelmän perusteista, järjestämme syksyn aikana esimiesten koulutusta, jossa pohditaan urajärjestelmän perusteita ja Aalto-yliopiston strategiaa. Strategiasta on nyt ensimmäinen versio olemassa, ja siitä on oltava mahdollisuus vielä keskustella kouluissa. Arvioni mukaan pääsemme strategiatyössä koulu- ja osastotason strategioiden suunnitteluun vasta vuoden vaihteessa. Tässä työssä tärkeänä elementtinä on tutkimuksen arvioinnin tulokset, jotka valmistuivat pari viikkoa sitten.

Professorien siirto on ainoa asia, joka voidaan toteuttaa heti. Professorit ovat jo Tenure-kategoriassa ja heidät on arvioitu uuden urajärjestelmän mukaisesti. Muun henkilökunnan osalta tarvitsemme vielä ohjeistuksen, millä perusteilla heidät siirretään uuteen urajärjestelmään. Samoin tarvitsemme koulu- ja osastokohtaiset strategiat, jotta osaamme sijoittaa henkilöstön strategian mukaisesti.

Urajärjestelmän yksi tärkeimmistä tavoitteista on, että yliopisto sitoutuu henkilökuntansa kehittämiseen ja että pääsemme eroon jatkuvien määräaikaisuuksien kierteestä. Valitettavasti tämän muutoksen aikaansaaminen vie sen verran aikaa, että emme saa sitä valmiiksi ennen vuodenvaihdetta. Vuoden vaihteen jälkeen priorisoimme siirtoja siten, että määräaikaisissa työsuhteissa olevien tilanne selvitetään ensin.

Vielä selvyyden vuoksi: vaikka emme ehdikään siirtää henkilöstöä uusille urajärjestelmille vuoden vaihteeseen mennessä, kaikkien työsuhteet siirtyvät Aaltoon nykyisin ehdoin. Emme siis suunnittele mitään ’koeaikoja’ tai irtisanomisia millekään henkilöstöryhmälle.

parhain terveisin
Tuula

Tositoimiin

Uuden yliopistolain voimaanpanolain astuttua voimaan olemme päässeet monta askelta lähemmäs uuden yliopiston käynnistymistä. Korkeakoulujen hallitukset valitsivat yliopistolain mukaisesti 14.8. Aalto-yliopiston hallituksen, ja oma roolini rehtorina vahvistetiin Aalto-yliopiston hallituksen kokouksessa 17.8.

Kun nyt olemme toimivaltaisia, pääsemme voimalla jatkamaan suunnittelua - ja pian myös toteuttamaan suunnitelmiamme. Aalto-yliopiston ensimmäinen strategialuonnos syntyi muutostiimien ja hallituksen jo useita kuukausia kestäneen valmistelutyön tuloksena. Useita osia strategiasta on kevään aikana avattu yhteisön palautteelle, ja näin on saatu arvokkaita ideoita, kritiikkiä ja kannustusta. Itse pääsin tähän valmistelutyöhön mukaan 1.4. Heinäkuussa kokosin strategian ensimmäisen luonnoksen muutostiimien loppuraporttien pohjalta. Tätä luonnosta on nyt ensimmäisen kerran käsitelty hallituksessa, rehtorien kesken sekä opiskelijoiden, korkeakoulujen hallitusten ja YT-neuvostojen kanssa. Strategian kiteyttäminen jatkuu koko syksyn ajan. Aaltolaiset pääsevät tutustumaan strategialuonnokseen wiki-palvelussamme. Olemme myös nyt käynnistäneet keskustelut johtosäännön ensimmäisestä luonnoksesta ja uuden yliopiston organisaatiosta.

Näin valmistelu siirtyy vähitellen kohti toimeenpanoa ja olemme valmiimpia tekemään myös päätöksiä. Ensimmäisenä lähdemme toteuttamaan asioita, joiden on oltava valmiina vuoden alussa 2010. Näitä ovat mm. sopimusten ja vakuutusten siirron käynnistäminen Aalto-yliopistolle. Myös akateemisen henkilöstön siirtoa uusille urajärjestelmille suunnitellaan paraikaa. Näiden asioiden valmistelemiseksi on nimetty valmisteluryhmät, jotka aloittivat työnsä 4.9. Meillä on nyt merkittävä joukko asiantuntevia aaltoyliopistolaisia konkreettisten päätösten tekemisessä tukena.

Tavoitteena on, että vakinaisten professorien siirto olisi saatu valmistelluksi vuoden loppuun mennessä. Muu henkilöstö siirtyy nykyisten sopimusten mukaisesti vuoden vaihteessa Aallon palvelukseen. Muun henkilöstön sijoittaminen uuteen urajärjestelmään toteutetaan vuoden 2010 aikana.

Aallon organisaation varmistuessa rekrytoidaan myös yliopiston johto, vararehtorit ja muu hallintohenkilökunta. Haastattelen parhaillaan mm. nykyisten korkeakoulujen rehtorien ehdottamia henkilöitä vararehtorien tehtäviin. Prosessi jatkuu vielä ainakin syyskuun ajan, jolloin pyydän ehdotuksia myös muilta tahoilta yliopiston sisällä. Hallintohenkilöstön osalta käymme läpi kaikki sisäiset ehdokkaat, mutta etsimme myös tarvittaessa asiantuntemusta yliopiston ulkopuolelta.


Hyvää alkanutta syksyä!

Kesän kynnyksellä

Juuri ennen kesälomia saimme tiedon, että eduskunta on hyväksynyt paljon keskustelua herättäneen yliopistolain. Olemme saaneet kansanedustajiltamme mandaatin lähteä toden teolla perustamaan Aalto-yliopistoa!

Kesän aikana työstämme hallituksen ja muutostiimien kanssa uuden yliopistomme organisaatiota, johtosääntöä ja kehityssuunnitelmaa. Loppukesästä pääsemme keskustelemaan näistä yhteisön voimin. Palautekeskustelu uuden yliopiston arvoista on juuri päättynyt, ja tämän keskustelun tuloksia pääsemme myös kesällä analysoimaan.

Sain ensimmäiset tutkimuksen arvioinnin tulokset paneelien puheenjohtajilta viime viikon perjantaina. Kuten asiaan kuuluu, saimme sekä ruusuja että risuja. Meillä on monia aivan kansainväliseen kärkeen sijoittuvia tutkimuksen huippuyksikköjä, mutta tarvitsemme kansainvälisemmän otteen toimintaamme. Arvioinnin tulokset julkaistaan syyskuun alussa, jonka jälkeen tavoitteenani on käydä palautekeskustelua arviointiin osallistuneiden yksiköiden kanssa.

Erilaisten palautekanavien kautta olen saanut runsaasti mielipiteitä ja ehdotuksia. Palautelaatikoihin tuntuu päätyvän paljon muutosvaiheen turhautumista. On hyvä, että sille on kanavansa. Sekä positiivinen että negatiivinen palaute otetaan huomioon suunnittelua jatkettaessa.

Yliopiston uusi visuaalinen ilme herättää tunteita sekä puolesta että vastaan. Kilpailun voittanut ehdotus on se lähtökohta, jonka pohjalta uusi logomme ja koko visuaalinen ilmeemme suunnitellaan - aivan sellaisenaan sitä ei toteuteta. Olen itse mukana visuaalisen ilmeen suunnitteluryhmässämme, ja olen vakuuttunut siitä että työn tuloksena saamme uudelle yliopistolle loistavan tunnisteen. Brändi muodostuu sisällöstä, logon ja visuaalisen ilmeen tehtävä on jäädä mieleen muistuttamaan ainutlaatuisesta toimintatavastamme.

Paljon huolta tuntuu herättävän konkreettisten toimenpiteiden vaatimattomuus tässä vaiheessa. Tästä voi vain todeta, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: ennen yliopistolain voimaantuloa emme ole voineet lähteä uudistuksia tekemään. Syksyllä voimme, ja ensi vuoden alussa pääsemme toden teolla kehitystyön kimppuun!

Ensimmäisiä konkreettisia toimenpiteitä ovat olleet tutkimuksen ja opetuksen ideakilpailut. Yksi yhteinen tutkimushanke, aivoAalto, on jo käynnissä ja useille uusille opetussuunnitelmille on myönnetty syksyksi rahoitus. Monilla tärkeillä kehitysalueilla - kuten IT-palvelujen tarjonnassa - olemme tekemässä välittömien toimien suunnitelmaa, jotta parannuksia voitaisiin lähteä toteuttamaan jo ensi syksynä. Uskon, että Aalto-yliopiston kehityssuunnitelman ja siihen liittyvien toimeenpanosuunnitelmien valmistuminen vuoden vaihteessa lisää luottamusta siihen, että olemme aidosti ja konkreettisesti tekemässä entistä parempaa yhteistä yliopistoa.

Toivotan kaikille aaltolaisille aurinkoista ja rentouttavaa kesälomaa!

Mitä ajattelin Intiassa

Vietin viime viikon vietin Intiassa, jossa olin vieraana juuri väitelleen jatko-opiskelijani häissä. Kokemus oli järisyttävä ja tarvitsen varmasti muutaman viikon sulatellakseni viikon kokemuksia. Päällimmäinen muisto on intialaisten isäntien varaukseton ystävällisyys ja vieraanvaraisuus. Matkan varrella kävimme taukoamatta vilkasta ja äänekästä keskustelua mm. kotimaidemme historiasta ja nykypäivästä, lasten kasvatuksesta, koulutuksesta, uskonnoista ja vapaa-ajattelusta, kaupungistumisen vaikutuksista, ympäristöongelmista ja maailman tilasta.

Matkan aikana sain tietysti myös vaikutteita Intian kaiken kattavasta pluralismista; monen uskonnon, kymmenien erilaisten kielten ja valtavien sosiaalisten ja taloudellisten erojen leimaamasta yhteiskunnasta. Köyhyys on edelleen kouriintuntuvaa, ihmiset nukkuvat yönsä kaduilla tai pelloilla, hotellin henkilökunta herää sisääntuloaulan lattialta ja kaikkialla on äitejä lapsineen kerjäämässä. Kaupunkisuunnittelu on lapsenkengissä ja liikennekulttuuri tarvitsisi todellisen renessanssin. Koulutusta arvostetaan. Eräskin tapaamani perhe kuluttaa 75% tuloistaan kouluttaakseen ainoan poikansa. Vaikka peruskoulutus on sekä pakollinen että ilmainen Intiassa, korkeampi koulutus on yhä kallista ja harvojen ulottuvilla. Oman yhteiskuntamme verovaroin toteutettava koulutus on etuoikeus, johon pitää suhtautua kunnioituksella ja vastuuntuntoisesti.

Täällä kotimaassa yliopistolain valmistelu jatkuu, kuten myös Aalto-yliopistoon valmistautuminen. Intian kokemuksestani motivoituneena ryhdyn ensi viikolla jatkamaan Aalto-yliopiston perustamista innostuneesti, kunnianhimoisesti ja ehdottoman vastuullisesti - tietoisena siitä, että meillä on pieni mutta tärkeä rooli kestävän kehityksen takaamisessa tulevaisuuden sukupolville, Suomessa ja maailmassa. Meille yksi yhteinen kysymys voisi olla: miten uusi Aalto-yliopisto voisi toimia auttaakseen Intian ja muiden maiden köyhimpiä opetuksen ja tutkimuksen äärelle?

Yliopistolaki ja Aalto-yliopiston valmistelu

Perustuslakivaliokunnan yliopistolaista viime viikon keskiviikkona antaman lausunnon mukaan säätiöyliopistot voivat olla perustuslain mukaisia yliopistoja. Säätiöyliopistolla voi olla ulkopuolinen hallitus ja säädekirjan allekirjoittaneille yksityisille tahoille turvataan lailla vähemmistöedustus hallituksessa. Perustuslakivaliokunta kuitenkin edellytti, että säätiöyliopiston hallituksen valinta tapahtuu yliopistoyhteisön omin päätöksin.

Kirjoitin yliopistolain vaikutuksesta Aalto-yliopiston valmisteluun sisäiseen viestintäkanavaamme seuraavasti:

"Muutosprosessi kolmesta tilivirastoyliopistosta Aalto-yliopistoksi edellyttää huolellista valmistelua, joka on hyvässä vauhdissa. Tätä ovat myös säätiön perustajat - Suomen valtio ja yksityiset tahot - säätiötä perustaessaan edellyttäneet. Meidän on hyvä muistaa, että Aalto-yliopisto on suomalaisen yliopistouudistuksen pilottihanke, Turun ja Itä-Suomen yliopistojen ohella, ja valmistelua on tehty kaikissa näissä yksiköissä, jotta valmiudet lainmukaisen yliopiston käynnistämiseen ovat olemassa lain tullessa voimaan.

Suomen valtio ja yksityiset tahot perustivat Aalto-korkeakoulusäätiön ennen yliopistolain käsittelyä, jotta eduskunta voi nähdä, minkälaiselle säätiölle ollaan lainsäädännöllä antamassa yliopistotehtäviä. Kesäkuussa 2008 eduskunta hyväksyi lisätalousarviossaan 200 miljoonan valtion rahoituksen Aalto-korkeakoulusäätiölle. Säätiö on jo luonut edellytyksiä yliopiston toiminnan käynnistämiselle ja kehittämiselle tutkimuksen ja opetuksen tarpeista.

Jatkamme uuden yliopistomme valmistelua suunnitelmien mukaisesti. Aalto-korkeakoulusäätiö toimii säätiölain mukaisesti ja hallitus jatkaa valmistelua tältä pohjalta yliopistolain voimaantuloon saakka.

Uudistuksen keskeisin tavoite on vahvistaa tutkimuksen ja opetuksen toimintaedellytyksiä sekä yliopiston taloudellista ja hallinnollista autonomiaa."

Ensimmäinen kuukausi

Tultuani valituksi Aalto-yliopiston rehtoriksi kerroin innostuksesta, jonka idea kolmen maineikkaan yliopiston yhdistäminen minussa jo ennalta oli herättänyt. Oltuani nyt runsaan kuukauden ajan mukana varsinaisessa rakennustyössä, olen iloisesti yllättynyt siitä tarmokkuudesta ja vahvasta motivaatiosta, jolla koko yliopistoyhteisö on hankkeessa mukana. Lukuisat eri työryhmät ovat koonneet yhteen kolmen yliopiston edustajat. Näissä ryhmissä on käyty vilkasta, kriittistä, moniarvoista ja ennen muuta innostunutta keskustelua uuden tilanteen tarjoamista mahdollisuuksista.

Kiinnostusta Aalto-yliopisto herättää myös kansainvälisessä yliopistoyhteisössä. Osaamiseen perustuvan yhteiskunnan muodostuminen edellyttää yliopistojen uudistumista eri puolilla maailmaa. Aalto-yliopistoa pidetään ennakkoluulottomana hankkeena ja yliopistojen uudistumisen edelläkävijänä. Erityisesti kiinnostusta ja osin jopa ihmetystä on herättänyt se ripeys ja päättäväisyys, jolla hanketta on viety eteenpäin. On selvää että näin nopea eteneminen ei olisi mahdollista ilman koko yhteisön sitoutumista hahmotettuun päämäärään.

Olen korostanut eri yhteyksissä tutkimusta ja opetusta sekä näiden edellytysten merkittävää parantamista yliopistojen muutoksen ytimenä. Tästä olen saanut palautetta, jossa on kysytty nykyisen hallinnon ja tukipalveluiden roolia muutoksessa ja uudessa yliopistokehyksessä. Millainen rooli hallinnossa ja palvelutehtävissä työskentelevillä ihmisillä on uudessa Aallossa?

Minusta nykyisten yliopistojen hallinto ja erilainen yliopistojen palvelutoiminta on laadukasta ja toteuttanut erinomaisesti sitä tehtävää, jota varten ne ovat kehittyneet. Tulevaisuudessa yliopiston oikeushenkilöaseman muutos ja vaatimukset tutkimuksen ja opetuksen laadulle haastavat kuitenkin myös hallinnon ja palvelutoiminnan. Selvää on, että tehtävien sisällöt muuttuvat jo pelkästään uuden oikeushenkilöaseman johdosta. Toisaalta maailmanluokan tutkimus ja opetus tarvitsevat entistä paremmat tukirakenteet ja palvelut, jotka rakentuvat vahvan ammattitaidon ja jatkuvan kehittymisen varaan. Näin luodaan edellytykset tutkimuksen ja opetuksen kehitykselle, rohkeille avauksille ja laadukkaalle toteutukselle. Yliopistojen hallinto ja palvelut ovat siis avainasemassa onnistuneen muutoksen aikaansaamisessa.

Näen siis yliopistouudistuksen haastavana ja innostavana mahdollisuutena myös hallinto- ja palveluhenkilöstön oman osaamisen kehittämiselle. Myös nämä on nähtävä alueina, joissa voimme olla kansallisen tason edelläkävijöitä ja kansainvälisesti parhaiden käytäntöjen luojia. Saamassani palautteessa on ollut esillä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvät asiat. uskon että näihin voidaan vaikuttaa myönteisesti tehtäväkuvia selkeyttämällä, luomalla mahdollisuudet urakehitykselle ja ennen muuta vahvistamalla osaamisen ja henkilökohtaisen kehittymisen tukea myös hallinto ja palvelutehtävissä oleville henkilöille. Tässä haluan meidän hyödyntävän parhaita kansainvälisiä käytäntöjä ja esimerkkejä niin yliopistosta kuin yrityksistäkin.

Yliopistouudistuksen vertaisia muutoksia tapahtuu harvoin. Pienemmän mittakaavankin muutokset herättävät epävarmuutta omasta henkilökohtaisesta ja tai oman yksikön tulevaisuudesta. Itse olen korostanut koko Aalto-yliopistoa mahdollisuutena. Hanke ei ole saneerausprojekti, vaan aidosti uudenlaisen yliopistokonseptin luominen. Se tarjoaa ennen muuta mahdollisuuksia osaamisen kehittämiselle, uudenlaiselle urakehitykselle ja mielekkäiden tehtäväkokonaisuuksien luomiselle.

Miksi muutos?

Haluan kiittää saamastani lämpimästä vastaanotosta 1.4.2009, jolloin aloitin työni Aalto-yliopiston rehtorina. Toivon, että yhteistyömme sujuu jatkossakin samanlaisessa rakentavassa hengessä.

Ajatusten vaihto on onnistuneen ihmisten välisen kanssakäynnin edellytys. Emme voi toimia yhdessä ellemme ymmärrä toistemme motivaatiota, kokemusta ja unelmia. Rehtorina olen luvannut kuunnella ja ottaa huomioon yliopiston eri henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden mielipiteitä. Jotta tämä vuoropuhelu saisi nopeasti konkreettisen muodon, aloitan nyt kuukausittain ilmestyvän rehtorin blogin. Aiheet kirjoituksiini aion poimia lähettämästänne palautteesta sekä muista ajankohtaisista yliopistoamme koskevista tapahtumista.

Aalto-yliopiston perustaminen on rohkea hanke ja suuri muutos suomalaisessa yliopistomaailmassa. Miksi tähän lähdettiin? Maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti ja luo sekä paineita että mahdollisuuksia yhteiskunnan rakenteiden muuttamiselle.
Eurooppalaisten korkeakoulutusjärjestelmien uudistaminen tähtää tiiviimpään kansainväliseen yhteistyöhön ja osaamisen joustavampaan liikkumiseen. Nuorten osuus omassa väestössämme pienenee kun taas esimerkiksi Aasiassa tilanne on päinvastainen. Ikääntyvä väestömme tarvitsee uudenlaista palvelutoimintaa.

Perinteinen tuotantoteollisuutemme on vaikeuksissa ja siirtää toimintaansa pois Suomesta. Sen tilalle tarvitaan uudenlaiseen osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa joka tarjoaa uusia työpaikkoja nyt menetettyjen tilalle.

Kansallisten osaamistarpeiden tyydyttäminen edellyttää tänä päivänä huipputason perustutkimukseen perustuvaa innovaatiotoimintaa, erilaisten alojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja monikansallista otetta. Ilmastonmuutos ja yhä lisääntyvä jäteongelma vaativat kestävää kehitystä yhteiseksi päämääräksemme.

Uudistumisen tarve ei siis lähde siitä että aikaisemmin olisimme epäonnistuneet tehtävässämme. Kaikki Aalto-yliopiston muodostavat korkeakoulut ovat omien alojensa kansainvälisesti tunnustettuja toimijoita. Käsillä oleva muutos on mahdollisuus vastata edellä esittämiini haasteisiin.

Monialaisuuden ja alojen välisen yhteistyön on huomattu herättävän aivan uusia ideoita ja piristävän innovaatiotoimintaa. On rikastavaa ja innostavaa tehdä työtä aivan toisen alan osaajien kanssa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Erilaisten ajatustapojen kohdatessa syntyy yllätyksiä ja yllätyksistä uusia oivalluksia.

Myös omassa tutkimustyössäni tieteen, taiteen ja liiketoiminnan näkökulmien yhdistäminen on osoittautunut erittäin hedelmälliseksi. Kenenkään itseisarvoa vähentämättä, toinen toistaan täydentäen ja innostaen voidaan kehittää aivan uudenlaista osaamista. Ammattitaitoinen ja myös osaltaan uudistuksiin valmis hallintohenkilökunta on avainasemassa pyrkiessämme uusiin ulottuvuuksiin.

Yliopistot ovat sivistyksen kehto ja edistyksen moottori, meidän on oltava vastuullisen yhteiskuntakehityksen edelläkävijöitä. Hyvä elämä olkoon meidän tavoitteemme, sen määrittelemiseksi tarvitsemme rakentavaa arvokeskustelua yliopiston sisällä.